Jollet tiedä, mikä on Dan. 7. luvun pieni sarvi, et myöskään tiedä mikä on Ilm. 13. luvun pedon merkki, että voisit välttyä sen ottamiselta otsaasi tai oikeaan käteesi. Jumala haluaa tehdä täysin selväksi, mikä on Hänen suurin vastustajansa maan päällä, että osaisimme valita puolemme viimeisessä suuressa taistelussa Kristuksen ja Saatanan välillä.

Daniel 7:17) ”Nuo suuret pedot, joita on neljä, ovat neljä kuningasta, jotka nousevat maasta (ovat maallisia valtakuntia). 18) Mutta Korkeimman pyhät saavat valtakunnan ja omistavat valtakunnan iankaikkisesti – iankaikkisesta iankaikkiseen.” 19) Sen jälkeen minä tahdoin saada varmuuden neljännestä pedosta, joka oli erilainen kuin kaikki muut ja ylen hirmuinen; jolla oli rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet, joka söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa; 20) sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut; 21) se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät, 22) siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omakseen valtakunnan. 23) Hän vastasi näin: ”Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen. 24) Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta. 25) Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. 26) Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti. 27) Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat Häntä ja ovat Hänelle alamaiset.” 28) Tähän loppuu kertomus. Minua, Danielia, peljättivät minun ajatukseni suuresti, ja minun kasvoni kalpenivat, ja minä kätkin asian sydämeeni.

Kahteenkymmeneen kahdeksaan jakeeseen tiivistyy maailmamme kohtalontie 2600 vuoden takaisesta Danielin näystä meidän aikaamme ja tästä ikuisuuteen. Kaikki se, mikä Danielille oli kerrottu tulevan, on tarkalleen toteutunut. Ei ole epäilystäkään ettei se, mikä on kerrotusta vielä toteutumatta, tarkalleen myös aikanaan toteudu!

ENSIMMÄINEN PETO

Dan.7:4 ”Ensimmäinen oli kuin leijona, mutta sillä oli kuin kotkan siivet. Minun sitä katsellessani reväistiin siltä siivet, ja se nostettiin maasta pystyyn ja asetettiin kahdelle jalalle niin kuin ihminen, ja sille annettiin ihmisen sydän.” Ensimmäinen peto vastaa kuvapatsaan kultaista päätä. Babylonian valtaa ja valtiaita kuvattiin patsaissa ja reliefeissä leijonana, myös kotkansiipisenä leijonana. Kotkan siivet kuvaavat valloitussotia. Mutta Jumala otti siltä sen vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian pois, jonka Hän oli Babylonille antanut (Dan.2:37): leijonan voiman ja pelottomuuden tilalle tuli inhimillinen heikkous.

TOINEN PETO

Dan.7:5 ”Ja katso, oli toinen peto, joka oli karhun näköinen. Se nostettiin toiselle kyljellensä, ja sillä oli suussa kolme kylkiluuta, hammasten välissä; ja sille sanottiin näin: ’Nouse ja syö paljon lihaa’”. Toinen peto vastaa kuvapatsaan hopeisia käsiä ja rintaa. Babyloniaa seurasi Meedo-Persian suurvalta. Karhu nostettiin toiselle kyljellensä tarkoittaa sitä, että tässä kaksoisvaltakunnassa persialaiset kohosivat meedialaisia voimakkaammiksi. Sen hampaissa oli kolme kylkiluuta, jotka tarkoittavat sen valtaamia valtakuntia: Babyloniaa, Lyydiaa ja Egyptiä.

KOLMAS PETO

Dan.7:6 ”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli taas toinen peto, pantterin kaltainen, ja sen selässä oli neljä linnun siipeä. Sillä pedolla oli neljä päätä, ja sille annettiin valta.” Kolmas peto vastaa kuvapatsaan vaskista vatsaa ja lanteita, eli Kreikkaa. Neljä siipeä pantterin selässä kuvaa sitä valtavaa nopeutta, millä Aleksanteri Suuri valloitti silloisen maailman. Pantterilla oli neljä päätä. Viisitoista vuotta Aleksanteri Suuren kuolemasta supervallan hallinto oli jaettu neljään osaan: Ptolemaios sai Egyptin, Lysimakhos Traakian, Antigonos Fryygian ja Antipatros Makedonian ja Hellaan.

NELJÄS PETO

Dan.7:7-8 ”Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.”

KYMMENEN SARVEA

Dan.7:24, alkuosa ”Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta”. Rooman imperiumin raunioille syntyi kansainvaellusten aikana (350–476 jKr.) kymmenen Euroopan valtakuntaa: anglo-saksit, frankit, länsi-gootit, suevit, alemannit, burgundit, lombardit, herulit, itä-gootit ja vandaalit.

ERÄS MUU PIENI SARVI

Dan.7:8 ”Minä tarkkasin sarvia, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä (between, among them), ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui.” Kymmenen sarven keskeltä puhkesi pieni sarvi ”ja hän oli erilainen kuin muut” (jae 24). Samoin rautaisesta Roomasta sanotaan ”Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot” (jae 7). Erilainen sarvi näytti suuremmalta kuin ne muut kymmenen sarvea. Pieni sarvi jatkoi keisarillisen Rooman perintöä omaten sen arvot ja arvonimet, pyrkien hallitsemaan rautaisella otteella Euroopan kuninkaita.

”Pontifex maximus" oli Rooman valtakunnan pontifex-papiston johtaja eli pontifex-kollegion esimies. Hänellä oli niin uskonnollista kuin poliittistakin valtaa. Pontifex tarkoittaa sillanrakentajaa ja viittaa papin välitystehtävään tämän ja tuonpuoleisen maailman välillä (silta symbolina euro-setelissä).

Yksi pontifex maximuksen tehtävistä oli tarvittaessa lisätä karkauspäiviä roomalaiseen kalenteriin. Ollessaan pontifex maximus Julius Caesar loi uuden Juliaanisen kalenterin.

Caesarin murhan jälkeen Marcus Aemilius Lepidus valittiin pontifex maximukseksi. Hän sai pitää virkansa sen jälkeenkin kun Augustus ajoi hänet maanpakoon. Lepiduksen kuoltua Augustus valittiin uudeksi pontifex maximukseksi ja tämän jälkeen uudet keisarit saivat myös tämän viran.

Nykyään paavit kantavat tätä nimikettä. Arvonimi otettiin ilmeisesti käyttöön keskiajalla takautuvasti.” Lainaus Wikipediasta.

”Ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä”(jae 8). Nämä kolme sarvea kymmenestä olivat germaanisista heimoista koostuvia areiolaisia valtakuntia, jotka olivat Rooman piispan valtaannousun tiellä, sillä he eivät hyväksyneet Kolminaisuutta eivätkä muita kirkon luopumuksia. Heidän uskonsa Raamattuun vääristeltiin. Herulit kukistettiin 493 jKr., vandaalit kukistettiin 534 jKr. ja itä-gootit karkotettiin Roomasta vuonna 538 jKr.. Jäljelle jääneet seitsemän valtakuntaa kymmenestä ovat: Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Saksa, Sveitsi ja Italia. Näiden hajanaisen Euroopan valtakuntien aikana Jeesus tulee.

”Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui” (jae 8, loppuosa). Maalliseen valtaan yhtynyt luopioseurakunta, sen johto, oli muuttunut ”laittomuuden ihmiseksi” (2Tess.2:3-12). ”Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä”(Dan.7:25, alkuosa). Katolisen kirkon johto, eli paavinvalta, kidutti ja tappoi ja poltti rovioilla kymmeniä miljoonia tosikristittyjä, hänelle määrätyn 1260 vuoden aikana. ”Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain” (jae 25, keskiosa). Paavi luulee olevansa itse Jumalaakin viisaampi ja mahtavampi. Hän pitää valtansa merkkinä Jumalan pyhän lain muuttamista. Hän on poistanut II käskyn, joka kieltää palvomasta neitsyt Marian ja pyhimysten patsaita ja kuvia. Hän on muuttanut Luojan IV käskyn viikkopyhän, aurinkojumalansa sunnuntain viikkopyhäksi ja pian pakottaa koko maailmaa noudattamaan hänen lakiaan Yehovah'n lain sijasta!

”ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi” (jae 25, loppuosa). Paavinvallalle määrätty aika hallita Euroopan kuninkaita ja asukkaita on profeettakalenterin mukaan 3 ½ vuotta, päivä vuodeksi luettuna. Profeettakalenterin vuodessa on 12 kuukautta, kuukaudessa 30 päivää, yhteensä 360 päivää. 3 ½ vuodessa on 42 kuukautta eli 1260 päivää. Paavinvallalle säädetty 3 ½ vuotta mainitaan Raamatussa 7 kertaa eri muodoissaan: Dan.7:25, Dan.12:7, Ilm.11:2, Ilm.11:3, Ilm.12:6, Ilm.12:14, Ilm.13:5. Paavin valta-aika alkoi kun kolmas areiolainen valtakunta, itä-gootit, karkotettiin Roomasta 538 jKr. ja päättyi 1798 jKr., jolloin Napoleonin kenraali joukkoineen marssi Roomaan ja vei paavi Pius VI vankeuteen Ranskaan, jossa hän seuraavana vuonna kuoli.

Paavinvallalle määrätyn ajan täytyttyä 1798, hirmuvalta koki kuolinhaavan, mutta sen kuolinhaava paranee (Ilm.13:12). Nykyiset paavit toteuttavat tätä ennustusta. Elämme nyt tuomion ajassa (Dan.7:26, Ilm.14:7). Lopputaistelu on huipentumassa paavin sunnuntailaki vastaan Jumalan Laki, erityisesti sen IV käskyyn: ”Muista pyhittää sapatinpäivä…”. Kristus ja pyhät tulevat voittamaan viimeisen taistelun (Dan.7:27,28, Ilm.17:14). Turvaa Jeesukseen Kristukseen, sapatin Herraan, niin sinä pelastut! Aamen.