Raamattu Nyt - Or Never

Maailma kiehuu ja kuohuu - mitä sanoo Raamattu?

Ekumeenisen liikkeen myötä luopioprotestanttisuus on yhtynyt paavikirkkoon tullen yhdeksi lihaksi hänen kanssaan. Sunnuntailain avulla tämä antikristillinen valta tulee vainoamaan Jumalan käskyt pitävää kansaa. Aika on lähellä, turvaa sapatin Herraan, niin sinä pelastut.

Luopioprotestanttisuus muodostuu pedon kuvaksi

Ahdistuksen aika on hiipimässä maailman ylle ihmisten tietämättä mistä tässä kaikessa kuohunnassa on kyse. Paikoin on tulvia, paikoin kuumuutta, kuivuutta ja massiivisia maastopaloja, paikoin tulivuorten purkauksia, paikoin ennätyksellisen kylmää ja sakeita lumisateita, hurrikaaneja ja tornadoja ja kulkutauteja sekä sotia ja terrori-iskuja.

Hengellisessä maailmassa kaikki protestanttiset seurakunnat palaavat ekumeniapurrella äitikirkon satamaan, Roomaan. Näin muodostuu valtava Kristuksen vastainen spiritualistinen liittoutuma, peto ja pedon kuva, jonka jumalana on kristillispakanallinen Kolminaisuus. Pedon kuva tulee pakottamaan maan ihmisiä kumartamaan pedon lisäksi itseään eli pedon kuvaa. Jotka eivät kumartaisi pedon kuvaa, ne tapettaisiin (Ilm.13:15).

Olemme hyvin lähellä Kristuksen paluuta kunniassaan ja kirkkaudessaan. Ilmestyskirja 13. luvun ennustukset ovat jo suurelta osin täyttyneet, vain jakeet 15–18 odottavat täyttymystään. Suuren koetuksenajan ja suuren ahdistuksenajan täytyttyä Herramme Jeesus Kristus saapuu (Ilm.14:14). Edessämme olevasta koetuksen ajasta todistaa Kristuksen uskollinen palvelija Ellen G. White kirjassa MARANATA Herramme tulee, s. 179:

”Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan.” Ilm.13:14.

Pedon kuvasta tulee suuri koetus Jumalan kansalle ennen armonajan päättymistä. Se vaikuttaa ratkaisevasti heidän iankaikkiseen kohtaloonsa.

Tämä esitetään selkeästi Ilmestyskirjan 13. luvussa: ”Ja minä näin toisen pedon (USA) nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niin kuin karitsan sarvet, ja se puhui niin kuin lohikäärme (Saatana). Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon (paavinvalta) valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani.” Sitten paljastetaan pedon ihmeitä tekevä voima: ”Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin. Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.”

Tällaiseen kokeeseen Jumalan kansa joutuu ennen sinetöimistä. Kaikki, jotka todistavat uskollisuutensa Jumalalle noudattamalla Hänen lakiaan ja kieltäytyvät noudattamasta väärää sapattia, kuuluvat Herran Jumalan lipun alle ja saavat elävän Jumalan sinetin. Ne, jotka luopuvat taivaallisesta totuudesta ja hyväksyvät sapatin siirtämisen sunnuntaihin, saavat pedon merkin.

Samalla kun Johannekselle näytettiin seurakunnan viimeiset suuret taistelut maallisten valtain kanssa, hänen sallittiin myös katsella uskovien lopullista voittoa ja vapautusta. - - Katsoessaan yli taistelun savun ja pauhun hän näki Karitsan seurassa Siionin vuorella olevan joukon, jolla pedon merkin sijasta oli ”Isän nimi kirjoitettuna heidän otsiinsa.”

Ennen Jeesuksen tuloa Häntä odottava seurakuntakin luopuu totuudesta, Ellen G. Whiten todistuksia seurakunnan luopumuksesta sivulta 180:

”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi.” 2Tess.2:3.

”Kun alkuseurakunta turmeltui luopumalla evankeliumin yksinkertaisuudesta ja omaksumalla pakanallisia menoja ja tapoja, se kadotti Jumalan Hengen ja voiman; ja voidakseen hallita kansan omaatuntoa se etsi maallisen vallan tukea. Seurauksena oli paavinvalta, kirkko, joka ohjasi valtiovaltaa ja käytti sitä omien tarkoituksiensa edistämiseen, erityisesti harhaoppisten rankaisemiseen.

Milloin hyvänsä kirkko on saanut maallisen vallan, se on käyttänyt sitä niiden rankaisemiseen, jotka ovat poikenneet sen opeista. Protestanttiset kirkkokunnat, jotka ovat seuranneet Rooman jälkiä yhtymällä liittoon maallisten valtojen kanssa, ovat osoittaneet samanlaista halua omantunnonvapauden rajoittamiseen. Tästä on esimerkkinä Englannin kirkon toimeenpanema pitkäaikainen eriuskolaisvaino. Kuudennellatoista ja seitsemännellätoista vuosisadalla täytyi tuhansien eriuskolaissaarnaajien jättää seurakuntansa, ja useat, sekä papit että maallikot, joutuivat maksamaan sakkoja tai kärsimään vankeutta ja kidutusta, jopa marttyyrikuolemankin.

Jumalasta luopuminen johti varhaisseurakunnan etsimään apua yhteiskunnalliselta hallitukselta, ja tämä valmisti tietä paavinvallalle eli pedolle. Paavali sanoo: ” - - luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy.” 2Tess.2:3. Samoin kirkossa tapahtuva laittomuus valmistaa tietä pedon kuvalle.

”Saatana tulee toimimaan kaikella voimalla..." ”Ja kaikilla vääryyden viettelyksillä...” (2Tess.2:9,10). Hänen toimintansa ilmeneekin selvästi näinä viimeisinä päivinä nopeasti lisääntyvänä pimeytenä, moninaisina vääryyksinä, harhaoppeina ja eksytyksinä. Saatana ei vain levitä valtaansa maailmassa vaan hapattaa petoksillaan Herraamme Jeesusta Kristusta tunnustavia kirkkojakin. Suuri luopumus kehittyy keskiyön syvän pimeyden kaltaiseksi synkeydeksi. Jumalan kansalle se on oleva koetusten ja itkun yö, jolloin sitä vainotaan totuuden tähden. Mutta siitä yön pimeydestä tulee loistamaan Jumalan valo.”

Kansainvälisessä Adventtikirkossa on meneillään samanlainen luopumus kuin apostolien jälkeisessä seurakunnassa. Sen pääkonferenssi on salaa miehitetty katolisilla ja sitä johdetaan Roomasta. Adventtikirkon nykytilaa kuvaa sattuvasti obeliski Jumalan sanansaattajan Ellen G. Whiten hautakivenä. Hänen kuoltuaan 1915 alkoivat jesuiitat soluttautua adventtikirkkoon ryhtyen muokkaamaan nukkuvaa seurakuntaa pedon kuvaksi. Mutta eivät kaikki adventistit luovu ”kolmen enkelin sanomasta” (Ilm.14:6–11). Jumalan kansan keskuuteen on luvattu ”suuri herätys- ja uskonpuhdistusliike”, joka valmistaa tien Kristuksen tulolle. Sen liikkeen johtajana on itse Jeesus Kristus, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa”. On oleva adventistien jäännös, joka ei notkista polviaan paavinvallalle eikä sen kuvalle, jae 12: ”Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon”. Aamen.

Jesuiitat viemässä Adventtikirkkoa Rooman syliin