”Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan? Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa seulaset lapsinensa? Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?” Job 38:31-33. ”’Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin’, sanoo Pyhä. Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on Hänen voimansa ja valtainen Hänen väkensä: ei yksikään jää Häneltä pois.” Jes.40:25,26. ”Hän on määrännyt tähtien luvun, Hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä. Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, Hänen ymmärryksensä on mittaamaton.” Psal.147:4,5. ”Kun minä katselen Sinun taivastasi, Sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka Sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että Sinä häntä muistat, tahi ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?” Psal.8:4,5.

Luomisviikon neljäntenä päivänä Yehovah loi Poikansa kautta auringon, kuun ja maan päälle paistavat tähdet: ”Ja Jumala sanoi: ’Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle’. Ja tapahtui niin: Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä.” 1Moos.1:14-19.

Ensimmäisen päivän aamuna Jumala loi päivänvalon, joka ei tullut auringosta. Yöt olivat yhä pilkkopimeät, kuu ei kumottanut eivätkä tähdet tuikkineet. Vasta neljännen päivän illasta Jumala alkoi sanallaan luomaan auringon, kuun ja tähdet, ensimmäisenä päivänä luomaansa taivaan avaruuteen. Kirkas, jäinen vesivaippa ilmakehän yllä korosti kuun ja tähtien kirkkautta, antaen vaikutelman niin kuin ne olisivat taivaan kannella, aivan lähellä. Pelastuskokemustani seuraavana yönä, 44 vuotta sitten myöhäiskesällä, menin ulos mökistä ja iloitsin Herrassa. Taivaankansi oli täynnä loistavia tähtiä. Tunsin avaruuden kodikseni.

Aurinko kuvaa Jeesusta Kristusta. Neljätuhatta vuotta maailmamme luomisesta Hän tuli ihmiseksi pelastamaan kadotukseen tuomitun ihmissuvun. Neljäntenä päivänä Jumala loi auringon paistamaan maan päälle. ”Yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä.” 2Piet.3:8. Kuu saa valonsa auringosta. Muinaisten israelilaisten pyhäkköpalvelus eläinuhreineen viittasi tulevaan Karitsaan, joka uhrasi itsensä meidän puolestamme. Aadamin ja Eevan lankeamuksesta Ihmisen Poikaan asti evankeliumi loisti ikäänkuin kuun valossa. Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta tähän päivään saamme paistatella evankeliumin auringon täydessä valossa. Tähdet kuvaavat enkeleitä sekä pelastuksen sanomaa julistavia armahdettuja syntisiä: ”Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.” Dan.12:3. Johannekselle näytettiin Kristuksen puhdas seurakunta: ”Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään kaksitoista tähteä.” Ilm.12:1. Oikea seurakunta on Jumalan sanalle rakennettu, jonka Jumala on Israelin kahdentoista sukukunnan Jumala: YHVH, Yehovah. Aamen.