Maailman tila on muuttumassa yhä huonommaksi. Edessämme on suuri ahdistuksen aika, niin suuri, ettei sellaista ole koskaan ollut (Dan.12:1). Tässä ahdistuksessa ainoa turvamme on Jeesus Kristus. Hänen tahtonsa on, että me päivittäin miettisimme Hänen toimintaansa Ihmisen Poikana, sekä erityisesti Hänen kärsimystään, kavaltamistaan, tuomitsemistaan, kiduttamistaan ja ristinkuolemistaan, ylösnousemistaan kuolemasta ja taivaaseen palaamistaan. Tämän kaiken Hän teki meidän syntisten ihmisten pelastamiseksi suuressa rakkaudessaan ja Isänsä rakkaudessa. Jumala on näyttänyt Kristuksen pelastustyön eri vaiheet sanansaattajalleen Ellen G. Whitelle. Ne ovat muistiin merkitty tiivistelmänä kirjaan LUNASTUKSEN HISTORIA, painettu suomeksi vuonna 1951. Kirjoitan tästä Jumalan suurimmasta rakkauden ja armon työstä ihmiskunnan pelastamiseksi lyhyitä jaksoja; nyt sivuilta 156 – 160:

KRISTUKSEN JULKINEN TOIMINTA

Kun Saatana oli lopettanut kiusauksensa, hän poistui Jeesuksen luota joksikin ajaksi, ja enkelit valmistivat Jeesukselle ruokaa erämaassa ja vahvistivat Häntä, ja Hänen Isänsä siunaus lepäsi Hänen yllään. Saatana oli epäonnistunut mitä kovimmissa kiusauksissaan; mutta hän odotti tulevaisuutta, Jeesuksen julkisen toiminnan aikaa, jolloin hän tulisi monet eri kerrat koettamaan oveluuttaan Häntä vastaan. Hän toivoi yhä pääsevänsä Jeesuksesta voitolle kiihoittamalla niitä, jotka eivät ottaisi Jeesusta vastaan, vihaamaan Häntä ja koettamaan tuhota Hänet.

Saatana piti enkeleineen erikoista neuvottelua. He olivat pettyneitä ja raivoissaan siitä, etteivät he olleet voineet mitään Jumalan Pojalle. He päättivät, että heidän täytyy olla vielä ovelampia ja jännittää voimansa äärimmilleen herättääkseen Hänen oman kansansa keskuudessa epäuskoa Häntä kohtaan maailman Vapahtajana, ja tällä tavoin masentaa Jeesusta Hänen tehtävässään. Ei mitään väliä sillä, kuinka tarkkoja juutalaiset olisivat seremonioidensa ja uhritoimitustensa noudattamisessa, jos he vain voisivat pitää heidät sokeina profeettoihin nähden ja saisivat heidät uskomaan, että Messias oli ilmestyvä mahtavana maallisena kuninkaana, niin he voisivat tulla johdetuiksi halveksimaan Jeesusta ja hylkäämään Hänet.

Minulle näytettiin, että Saatana ja hänen enkelinsä olivat sangen toimeliaita Kristuksen julkisen toiminnan aikana. He innoittivat ihmisiä epäuskoon, vihaan ja pilkkaan. Usein kun Jeesus lausui julki jonkun kirvelevän totuuden nuhdellen heidän syntejään, kansa raivostui. Saatana ja hänen enkelinsä yllyttivät heitä riistämään Jumalan Pojalta hengen. Monta kertaa he ottivat kiviä käteensä heittääkseen Häntä, mutta enkelit suojelivat Häntä ja veivät Hänet turvaan vihaiselta kansanjoukolta. Kerran, kun alaston totuus kirposi Hänen pyhiltä huuliltaan, roskaväki tarttui Häneen ja vei Hänet erään kukkulan huipulle aikoen heittää Hänet sieltä alas. Heidän keskuudessaan nousi riita siitä, mitä he hänelle tekisivät, kun enkelit jälleen kätkivät Hänet kansanjoukkojen näkyvistä, ja kulkien heidän keskitseen Hän meni pois.

Saatana toivoi yhä, että suuri pelastussuunnitelma raukeaisi tyhjiin. Hän ponnisti kaikki voimansa kovettaakseen ihmisten sydämet ja katkeroittaakseen heidän tunteensa Jeesusta kohtaan. Vihollinen toivoi, että vain niin harvat ottaisivat Hänet vastaan Jumalan Poikana, että Hän katsoisi kärsimyksensä ja uhrauksensa liian suuriksi niin pienen joukon puolesta. Mutta minä näin, että vaikka olisi ollut vain kaksi, jotka olisivat ottaneet Jeesuksen vastaan Jumalan Poikana ja uskoneet Häneen sielunsa Vapauttajana, Hän olisi vienyt suunnitelman päätökseen.

LIEVITTÄEN KÄRSIMYKSIÄ

Jeesus aloitti työnsä murtamalla Saatanan kärsimystä aiheuttavan voiman. Hän palautti sairaille heidän terveytensä, antoi sokeille heidän näkönsä ja paransi rampoja saaden heidät hyppimään ilosta ja ylistämään Jumalaa. Hän palautti terveyden niille, jotka olivat olleet sairaina ja Saatanan julman vallan kahleissa monet vuodet. Ystävällisin sanoin Hän lohdutti heikkoja, levottomia ja epätoivoisia. Heikot ja kärsivät, joita Saatana piti saaliinaan, Jeesus tempasi hänen kouristaan antaen heille ruumiin terveyden ja suuren ilon ja onnen. Hän herätti kuolleita, ja he ylistivät Jumalaa Hänen voimansa valtavasta esiintymisestä. Hän toimi voimallisesti kaikkien puolesta, jotka uskoivat Häneen.

Kristuksen elämä oli täynnä armeliaisuuden, myötätunnon ja rakkauden sanoja ja tekoja. Hän oli aina valpas kuuntelemaan niitä, jotka tulivat Hänen luokseen ja huojentamaan heitä heidän kärsimyksissään. Ihmisissä oli omassa olemuksessaan todistus Hänen jumalallisesta voimastaan. Vielä sittenkin, kun Hän oli työnsä tehnyt, monet olivat hämmästyksissään nöyrästä, mutta kuitenkin niin voimallisesta Saarnaajasta. Koska hallitusmiehet eivät uskoneet Häneen, ei kansakaan ollut taipuvainen hyväksymään Jeesusta. Hän oli surujen mies ja tuskan tuttava. He eivät voineet sietää, että Hänen maltillinen, itsensäkieltävä elämänsä hillitsisi heitä. He halusivat nauttia siitä kunniasta, mitä maailma tarjoaa. Kuitenkin monet seurasivat Jumalan Poikaa ja kuuntelivat Hänen neuvojaan nauttien sanoista, jotka niin lempeästi kaikuivat Hänen huuliltaan. Hänen puheensa olivat täysipitoisia ja kuitenkin niin selviä ja yksinkertaisia, että heikkopäinenkin voi niitä ymmärtää.

TULOKSETON VASTUSTUS

Saatana ja hänen enkelinsä sokaisivat juutalaisten silmät ja pimittivät heidän ymmärryksensä sekä kiihottivat kansan johtajat ja hallitusmiehet surmaamaan Vapahtajan. Toisia hän lähetti hakemaan Jeesuksen heidän käsiinsä, mutta kun he tulivat lähelle sitä paikkaa, jossa Hän oli, he hämmästyivät suuresti. He näkivät Hänet myötätunnon ja säälin vallassa katselemassa inhimillistä kurjuutta. He kuulivat Hänen puhuvan rakastavasti ja hellästi sekä rohkaisevasti heikoille ja murheellisille. He kuulivat Hänen myös arvovaltaisella äänellä nuhtelevan ankarasti Saatanan voimia ja julistavan hänen vankinsa vapaiksi. He kuuntelivat niitä viisauden sanoja, joita lähti Hänen huuliltaan, ja joutuivat niiden lumoihin; he eivät voineet käydä Häneen käsiksi, vaan palasivat pappien ja vanhinten luokse ilman Jeesusta.

Kun heiltä kysyttiin: ”Miksi ette tuoneet Häntä?” he selittivät, että he olivat nyt nähneet Hänen ihmetyönsä sekä kuunnelleet Hänen pyhiä, viisauden, rakkauden ja tiedon täyttämiä puheitaan, joista he olivat kuulleet, ja lopettivat sanoen: ”Ei ole koskaan kukaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu.” Ylipapit väittivät heidänkin tulleen petetyiksi, ja jotkut oikeudenpalvelijat olivat ihmeissään siitä, etteivät he olleet ottaneet Häntä kiinni. Papit kysyivät pilkallisesti, oliko joku hallitusmiehistä uskonut Häneen. Minä näin, että monet neuvoston jäsenistä ja kansan vanhimmista uskoivat Jeesukseen, mutta Saatana pidätti heidät tunnustamasta sitä; he pelkäsivät kansan moitetta enemmän kuin Jumalaa.

Tähän asti eivät Saatanan oveluus ja viha olleet murtaneet pelastussuunnitelmaa. Se aika, jolloin Jeesuksen maailmaantulon tarkoitus oli toteutuva, oli lähellä. Saatana ja hänen enkelinsä neuvottelivat yhdessä ja päättivät yllyttää Kristuksen oman kansan vaatimaan kiihkeästi Hänen vertaan ja syytämään Häntä kohti julmuutta ja pilkkaa. He toivoivat, että Jeesus loukkaantuisi sellaisesta kohtelusta ja jättäisi sikseen inhimillisyytensä ja nöyryytensä.

Kun Saatana laati suunnitelman, Jeesus kertoi opetuslapsilleen tarkoin niistä kärsimyksistä, jotka Hänen oli kestettävä – että Hänet ristiinnaulittaisiin ja että Hän nousisi kolmantena päivänä kuolleista. Mutta he olivat hitaita ymmärtämään eivätkä voineet käsittää, mitä Hän heille kertoi.

KIRKASTUMINEN

Opetuslasten usko vahvistui suuresti kirkastusvuorella, kun he saivat katsella Kristuksen kirkkautta ja kuulla taivaasta tulevan äänen, joka todisti Hänen jumalallisesta syntyperästään. Jumala tahtoi antaa Jeesuksen seuraajille voimakkaan todistuksen siitä, että Hän oli luvattu Messias, niin että he katkerassa surussaan ja pettymyksessään Häntä ristiinnaulittaessa eivät kokonaan menettäisi luottamustaan. Herra lähetti Mooseksen ja Elian kirkastusvuorelle puhumaan Jeesuksen kanssa Hänen kärsimyksistään ja kuolemastaan. Sen sijaan, että olisi lähettänyt enkeleitä keskustelemaan Poikansa kanssa, Jumala valitsi nämä, jotka olivat itse kokeneet maan koettelemuksia.

Elia oli vaeltanut Jumalan kanssa. Hänen tehtävänsä oli ollut tuskallista ja koettelevaa, sillä Herra oli hänen välityksellään nuhdellut Israelia sen synneistä. Elia oli Jumalan profeetta, ja kuitenkin hänen oli pakko paeta paikasta toiseen pelastaakseen henkensä. Hänen oma kansansa ajoi häntä takaa kuin villieläintä surmatakseen hänet. Mutta Jumala otti hänet elävänä taivaaseen, jonne enkelit kantoivat hänet kirkkaudessa ja riemusaatossa.

Mooses oli suurempi kuin kukaan, joka oli elänyt ennen häntä. Jumala oli kunnioittanut häntä suuresti, niin että hänellä oli ollut etuoikeus puhua Herran kanssa kasvoista kasvoihin, niin kuin ihminen puhuu ystävän kanssa. Hän sai nähdä Isää ympäröivän loistavan valon ja erinomaisen kirkkauden. Herra vapautti Israelin lapset Egyptin orjuudesta Moosesta aseenaan käyttäen. Mooses oli kansansa välittäjä, joka joutui usein välittämään heidän ja Jumalan vihan välillä. Kun Herran kiivaus syttyi, ankarana Israelia kohtaan heidän epäuskonsa, napinoimisensa ja heidän törkeitten syntiensä tähden, Mooseksen rakkaus heitä kohtaan joutui koetukselle. Jumala aikoi tuhota heidät ja tehdä Mooseksesta väkevän kansan. Mooses osoitti rakkautensa Israeliin mitä hartaimmin rukoillen heidän puolestaan. Ahdistuksessaan hän rukoili Jumalaa kääntymään tuimasta vihastaan ja antamaan anteeksi Israelille tai pyyhkimään hänen nimensä kirjastaan.

Mooses maistoi kuoleman, mutta Miikael tuli alas taivaasta ja herätti hänet eloon, ennen kuin hänen ruumiinsa ehti näkemään turmelusta. Saatana koetti pitää hänen ruumistaan vallassaan väittäen sitä omakseen. Mutta Miikael herätti Mooseksen ja otti hänet taivaaseen. Saatana herjasi Jumalaa katkerasti leimaten Hänet epäoikeudenmukaiseksi, kun Hän salli ottaa Saatanalta hänen saaliinsa; mutta Kristus ei moittinut vastustajaansa, vaikka tuo Jumalan palvelija oli langennut juuri hänen kiusaukseensa. Hän viittasi vain nöyrästi hänelle Isäänsä sanoen: ”Rangaiskoon sinua Herra (Yehovah)!” Juuda 9.

Jeesus oli kertonut opetuslapsilleen, että Hänen kanssaan seisovien joukossa oli muutamia, jotka eivät maistaisi kuolemaa, ennen kuin he näkisivät Jumalan valtakunnan tulevan voimassaan. Kirkastusvuorella tämä lupaus täyttyi. Siellä Kristuksen kasvot muuttuivat ja loistivat kuin aurinko. Hänen vaatteensa olivat valkoiset ja loistavat, Mooses oli edustamassa niitä, jotka herätetään kuolleista Jeesuksen toisessa tulemuksessa. Ja Elia, joka otettiin taivaaseen kokematta kuolemaa, oli edustamassa niitä, jotka Kristuksen toisessa tulemuksessa muutetaan kuolemattomuuteen ja otetaan taivaaseen kuolemaa maistamatta. Opetuslapset katselivat hämmästyneinä ja peloissaan Jeesuksen erinomaista majesteettiutta ja heitä ympäröivää pilveä sekä kuulivat Jumalan äänen pelottavan mahtavasti sanovan: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa Häntä.”