Profetian henki kehottaa meitä tutkimaan tarkoin päiviä, jolloin Jeesuksen lunastustyö maan päällä huipentui Hänen rukouskamppailuunsa Getsemanessa, kavaltamiseensa, tuomitsemiseensa, pahoinpitelyynsä, ristiinnaulitsemiseensa ja ylösnousemukseensa haudasta. Eräs rakas veljeni Kristuksessa kehoitti minua tutkimaan Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivää, oliko se perjantai vai keskiviikko?, ja tässä on tutkistelun tulos. Tutkielmassa tietolähteenäni Raamatun lisäksi olen käyttänyt vuoden 31 kalenteria Israelissa kuunvaiheineen esitettynä, tekijä TimeAndDate.com.

KUOLIKO KRISTUS PERJANTAINA?

Kristikunnan yleinen käsitys on että torstai-iltana Jeesus asetti ehtoollisen ja perjantai-iltapäivällä Hän kuoli ristillä, ja ennen viikkosapatin alkua Hänet haudattiin, Hän vietti sapatin haudan levossa ja nousi viikon ensimmäisenä päivänä, eli sunnuntaina, kuolleista. Kuitenkin Jeesuksen sanat ovat ilmeisessä ristiriidassa tämän yleisen käsityksen kanssa. On monia muitakin totuutena pidettyjä kristillisiä käsityksiä, joilla ei ole Raamatun perustaa: esimerkiksi sunnuntain pyhittäminen Yehovah'n sapatin sijasta, vauvakaste, neitsyt Marian palvonta ja niin edelleen. Raamattu yhdessä kalenterin kanssa todistaa, että Kristus kuoli ja haudattiin torstaina, oli kahden päivän pituisen sapatin haudassa ja nousi kuolleista sunnuntaina, anivarhain ennen auringon nousua, viikon ensimmäisenä päivänä.

Ellen G. White sanoo, että pääsiäinen ajoittui Israelissa maalis-huhtikuulle. Vuoden 31 ensimmäisen eli Abib-kuun ensimmäinen päivä oli torstai-illasta perjantai-iltaan 12/13. pvä huhtikuuta, jolloin kuu näkyi ohuena sirppinä yötaivaalla. Uudenvuoden juhla sekä viikkosapatti 13/14. pvä olivat peräkkäin. Katolisessa kalenterissamme vuorokausi vaihtuu keskiyöllä klo 24:00, mutta Luojamme kalenterissa vuorokausi onkin illasta iltaan, 1Moos. 1. luku. Ensimmäisen kuun 14. päivä, pääsiäisen valmistuspäivä, oli siten keskiviikko-illasta 25.4. torstai-iltaan 26.4.

Ensimmäisen kuun neljästoista päivä vuonna 31 oli täydenkuun päivä, 25/26.4. keskiviikkoillasta torstai-iltaan. Ellen G. White sanoo pääsiäisyöstä Getsemanessa: "Pääsiäiskuu, suurena ja täytenä, loisti pilvettömältä taivaalta." Desire of Ages, s. 400. Keskiviikko-iltana Jeesus asetti yläsalissa ehtoollisen, teki uuden liiton Jumalan ja ihmisten välille Hänen veressään; meni Getsemanen puutarhaan yhdentoista opetuslapsensa kanssa rukouskamppailuun maailman syntitaakan painamana. Silloin oli keskiviikon ja torstain välinen yö. Sinä yönä Hänet kavallettiin ja vietiin kuulusteltavaksi ja pahoinpideltäväksi useaan kertaan sen täydenkuun yön ja aamun aikana, ja torstaina klo 9 tienoissa Hänet naulittiin ristille. Iltapäivällä klo 15 jälkeen Jeesus kuoli ja ennen auringon laskua Hänen ruumiinsa pantiin hautaan. Se päivä oli happamattoman leivän juhlan eli pääsiäisen valmistuspäivä, Joh.19:14. Ensimmäisen kuun 15. päivä perjantai oli pääsiäisjuhlasapatti. Vuotuinen juhla kesti seitsemän päivää, Jonka ensimmäisenä juhlapäivänä ei saanut mitään omia arkiaskareita toimittaa (3Moos.23:7). Se oli vuotuinen juhlasapatti, joka vuonna 31 osui perjantaille. Se vuotuinen juhlasapatti oli suuri, sillä se alkoi torstai-illasta päättyen perjantai-iltaan ja jatkuen saumattomasti IV käskyn viikkosapattina perjantai-illasta lauantai-iltaan. Vuotuinen ja viikoittainen sapatti olivat siten katkeamattomasti peräkkäin yhtä suurta sapattia! Tämän suuren sapatin Jeesus lepäsi haudassa ja nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä, eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 29.4. anivarhain sunnuntaina ennen auringon nousua.

RAAMATTU ON YHTÄ KALENTERIN KANSSA

Siis yleinen käsitys on, että Jeesus kuoli ja haudattiin perjantaina ennen auringon laskua, vietti viikkosapatin haudan levossa ja nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Näin Jeesus olisi ollut maan povessa vähän aikaa perjantaina iltapäivällä, viikkosapatin perjantai-illasta lauantai-iltaan, sekä suuren osan sunnuntaiyötä: yhteensä kaksi päivää ja kaksi yötä. Mutta Jeesus itse sanoi: ”Sillä niin kuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä”, Matt.12:40.

Yleisen käsityksen mukaisesti happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä, eli Abib 15. ja viikkosapatti olisivat olleet silloin päällekkäin, mutta ne olivatkin peräkkäin, muodostuen suureksi sapatiksi: ”Koska silloin oli valmistuspäivä, niin – etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri…”, Joh.19:31. ”Suuri” kreikaksi ”megale” tarkoittaa mm. ”laaja”, ”leveimmässä merkityksessä oleva” sekä ”pitkä aika”. Tästä juontuu päivä "pitkäperjantai", jolloin muka Kristus ristiinnaulittiin, mutta Johannes todistaa toisin, se päivä olikin pääsiäisjuhlasapatti.

Oliko Raamatun mukaan Joh.19:31 kyseessä viikkosapatin valmistuspäivä, vai vuotuisen juhlasapatin valmistuspäivä? Yleinen käsitys on, että kyseessä on viikkosapatin valmistuspäivä. Kuitenkin Joh.19:42 puhuu juutalaisten valmistuspäivästä: ”Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä ja se hauta oli lähellä”. Juutalaisten valmistuspäivä tarkoittaa Israelin kansalle annettujen vuotuisten juhlapäivien valmistuspäivää, eikä viikkosapatin valmistuspäivää, sillä neljännen käskyn viikkosapatti on asetettu jo luomisessa kaikkia ihmisiä varten (Mark.2:27). Eihän Juudan kansaa vielä silloin ollut olemassakaan, oli vain Aadam ja Eeva ja hekin vasta vajaan päivän vanhoja!

Jeesus oli siis maan povessa eli haudattuna valoisan torstai-iltapäivän lopun, koko perjantain valoisan päivän ajan sekä sapatin valoisan päivän ajan, eli yhteensä kolme päivää. Hän oli haudassa torstain ja perjantain välisen yön, perjantain ja sapatin välisen yön ja viikon ensimmäisenä päivänä, sapatin ja sunnuntain välisenä yönä ennen aamun sarastusta, Vapahtajamme nousi kuolleista; eli yhteensä kolme yötä (katso 1Moos.1:5). Näin täyttyi Jeesuksen itsensä antama ennustus haudassa olostaan. Hän oli todella maan povessa 3 päivää ja 3 yötä.

On vielä ratkaistava toinen näennäinen ristiriita. Kun Jeesus oli haudassa kolme päivää ja kolme yötä, kuinka Hän nousi jo kolmantena päivänä kuolleista? Siitähän näyttäisi tulevan yhteensä neljä päivää eli vuorokautta. ”Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että Hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös”, Matt.16:21. Jeesus kuoli ja haudattiin torstaina, Hän vietti perjantain ja lauantain, eli suuren sapatin, haudassa ja nousi viikon ensimmäisenä päivänä, eli sunnuntaina, kuolleista: 1.valmistuspäivä, 2. suuri sapatinpäivä käsittäen vuotuisen sapatin + viikkosapatin, 3. viikon ensimmäinen päivä eli kolmas haudassaolopäivä.

Näinkin sen voi laskea: Abib 14. torstai oli happamattoman leivän juhlan valmistuspäivä, Abib 15. perjantai, oli seitsenpäiväisen happamattoman leivän ensimmäinen juhlapäivä, Abib 16. lauantai eli sapatti, oli happamattoman leivän juhlan toinen päivä, Abib 17. viikon ensimmäinen päivä sunnuntai, oli happamattoman leivän juhlan kolmas päivä, jolloin Jeesus sanoi nousevansa ylös haudasta. Hän todella nousi kuolleista pääsiäisjuhlan kolmantena päivänä.

Summa summarum, tästä tutkielmasta voimme päätellä, että väärentämätön Jumalan sana on erittäin tarkka kokonaisuus ilman pienintäkään ristiriitaa. Ristiriidat meidän suhteessamme Jumalan sanaan ovat vain ja ainoastaan omassa päässämme. On monia uskomuksia, joita kristityt pitävät raamatullisina, mutta eivät sitä ole. Siksi epäraamatulliset uskomukset on hylättävä kokonaan ja palattava Raamatun perustalle. Meidän on itse tutkittava uskomme perustukset, ovatko ne Raamatusta vai eivät. Se on tosi kristillisyyttä. Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä. Totuus on tekevä meidät vapaiksi.

Tuleeko meidän kristittyjen vielä nykyään viettää pääsiäistä sekä muita Israelin kansalle annettuja vuotuisia juhlasapatteja, jotka olivat vain tulevaisten varjo? ”Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka ovat vain tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen”. Kol.2:16–17. Niin sanottu varjoevankeliumi eläinuhreineen ja juhlasapatteineen lakkasi, kun varjo kohtasi todellisuuden johon se viittasi: Jeesukseen Kristukseen, Hänen antaessaan henkensä ristillä syntiemme lunnaiksi. Mutta viikkosapatti on luomisesta asti ollut voimassa meille kuuluvan ikuisen Lain neljännessä käskyssä, 2Moos.20:8-11. Viikkosapatti ei ole tulevaisten varjo, vaan luomistyön muisto siitä, että Yehovah loi Poikansa kautta maailmamme kuutena päivänä ja seitsemäntenä Hän lepäsi ja pyhitti sen ihmistä varten. Herramme Jeesus Kristus lepäsi suuren sapatin lunastustyöstään haudan levossa, samoin Hänen seuraajansa viettivät suuren sapatin hiljaisuudessa lain käskyn mukaan (3Moos.23:7, Luuk.23:56). Aamen.