"Saatana koettaa aina kiinnittää huomion ihmisiin Jumalan asemesta. Hän johtaa ihmiset etsimään ohjausta piispoilta, papeilta ja jumaluusopin professoreilta, sen sijaan että tutkisivat Raamattua ja itse saisivat selville velvollisuutensa. Siten hän, hallitsemalla näiden johtajien mieliä, voi mielensä mukaan vaikuttaa kansaan.

Kun Kristus tuli puhumaan elämän sanoja, kansa kuunteli Häntä mielellään, ja monet uskoivat Häneen. Näiden joukossa oli pappeja ja hallitusmiehiäkin. Mutta pääosa papistosta ja kansan johtomiehistä moitti Hänen oppiaan ja päätti hyljätä sen. Vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä olisivat voineet Häntä syyttää, ja vaikka he eivät voineet olla tuntematta Hänen sanojensa jumalallista voimaa ja viisautta, he kuitenkin pysyivät ennakkoluuloissaan. He hylkäsivät mitä selvimmät todisteet Hänen messiaanisuudestaan, ettei heidän olisi tarvinnut tulla Hänen opetuslapsikseen. Nämä Jeesuksen vastustajat olivat miehiä, joita ihmiset olivat lapsuudestaan saakka tottuneet kunnioittamaan ja joiden arvovallan he olivat oppineet ehdottomasti tunnustamaan. He kysyivät: »Mistä se johtuu, että meidän hallitusmiehemme ja kirjanoppineemme eivät usko Jeesukseen? Eivätkö nämä hurskaat miehet ottaisi Häntä vastaan, jos Hän olisi Kristus?» Sellaisten opettajien vaikutus johti Juudan kansan hylkäämään Vapahtajansa.

Se henki, joka vaikutti näissä papeissa ja hallitusmiehissä, ilmenee vieläkin useissa, jotka esiintyvät mitä hurskaimpina ihmisinä. He kieltäytyvät tutkimasta Raamatun todistusta tätä aikaa koskevista erikoistotuuksista. He viittaavat suureen lukumääräänsä, rikkauteensa ja kansansuosioonsa sekä totuuden puolustajien harvalukuisuuteen, köyhyyteen ja vähäpätöisyyteen, pitäen heitä kansan vieroksumina ihmisinä, joiden usko erottaa heidät maailmasta.

Kristus näki, että kirjanoppineiden ja fariseusten hellimä arvovallan epäoikeutettu omaksuminen ei päättyisi juutalaisten hajaantuessa. Hänellä oli profeetallinen näkemys inhimillisen arvovallan korottamisesta hallitsemaan omaatuntoa, joka menettelytapa on ollut suureksi kiroukseksi seurakunnalle kaikkina aikoina. Hänen pelottavan ankara arvostelunsa fariseuksista ja kirjanoppineista ja Hänen kansalle antamansa varoitukset, etteivät seuraisi näitä sokeita johtajia, on kirjoitettu muistiin varoitukseksi tuleville sukupolville.

Roomalaiskatolinen kirkko pidättää papistolle Raamatun selittämisoikeuden. Sillä perusteella, että papit yksin ovat pätevät selittämään Jumalan sanaa, se on evätty yhteiseltä kansalta. Vaikka uskonpuhdistus antoi Raamatun kaikille, niin kuitenkin juuri se sama periaate, jota Rooma noudatti, estää suuria joukkoja protestanttisissa kirkkokunnissa itsenäisesti tutkimasta Raamattua. Ihmisiä on opetettu vastaanottamaan Raamatun opetukset sellaisina, kuin kirkko ne on selittänyt; ja on tuhansia, jotka eivät uskalla uskoa mitään, mikä on ristiriidassa heidän uskontunnustuksensa tai heidän seurakunnassaan vakiintuneen opetuksen kanssa, olipa kysymys miten selvästä Raamatun ilmoituksesta hyvänsä.

Vaikka monissa raamatunkohdissa varoitetaan vääristä opettajista, ovat kuitenkin monet valmiit siten uskomaan sielunsa papiston huostaan. Meidän aikanamme on tuhansia uskonnon tunnustajia, jotka eivät voi esittää uskonnollisille käsityksilleen muuta perustetta kuin sen, että heidän uskonnolliset johtajansa ovat siten opettaneet. Luottaessaan ehdottomasti siihen, mitä saarnaajat sanovat, he sivuuttavat Vapahtajan opetukset, kiinnittämättä niihin paljoakaan huomiota. Mutta ovatko saarnaajat erehtymättömiä? Kuinka me voimme uskoa sielumme heidän hoitoonsa, ellemme Jumalan sanasta saa tietää heidän olevan valonkantajia? Kun monilta puuttuu siveellistä rohkeutta poistua maailman tallaamalta polulta, he joutuvat seuraamaan oppineiden miesten jälkiä. He ovat haluttomia itsenäisesti tutkimaan ja takertuvat toivottomasti erheen kahleisiin. He näkevät, että tälle ajalle kuuluva totuus on selvästi esitetty Raamatussa, ja he tuntevat, että Pyhän Hengen voima seuraa sen julistusta, mutta pappien vastustuksen tähden he kääntyvät pois valkeudesta. Järjen ja omantunnon vakuutuksesta huolimatta nämä harhaan johdetut sielut eivät uskalla ajatella toisin kuin saarnaaja. Heidän yksilöllinen arvostelukykynsä ja heidän ikuiset etunsa uhrataan toisen henkilön epäuskolle, ylpeydelle ja ennakkoluuloille.

Saatana käyttää inhimillistä vaikutusta monin tavoin vankiensa sitomiseen. Useita hän saa saaliikseen yhdistämällä heidät rakkauden silkkisiteillä Kristuksen ristin vihollisiin. Mitä lajia tämä kiintymys lieneekin, rakkautta vanhempiin tai lapsiin, aviorakkautta tai rakkautta yhteiskuntaan, sen vaikutus on sama; totuuden vastustajat käyttävät valtaansa omantunnon hallitsemiseen, ja heidän vallassaan olevilla sieluilla ei ole riittävästi rohkeutta ja vapautta seurata omaa vakaumustaan siitä, mikä on oikein." Aamen.