”Niin kauan kuin Jeesus on ihmisten puoltajana taivaan pyhäkössä, kokevat sekä hallitsijat että alamaiset Pyhän Hengen hillitsevää vaikutusta. Se hallitsee vielä jossakin määrin maan lakeja. Jos ei olisi näitä lakeja, maailman tila olisi paljon huonompi, kuin se nyt on. Monet hallitusmiehet ovat Saatanan tehokkaita välikappaleita, mutta Jumalallakin on asiamiehensä kansojen johtomiesten joukossa. Vihollinen yllyttää palvelijoitaan ehdottamaan Jumalan työtä ehkäiseviä toimenpiteitä; mutta pyhien enkelien vaikutuksesta Herraa pelkäävät valtiomiehet vastustavat sellaisia ehdotuksia kumoamattomilla todistuksilla. Siten muutamat miehet ehkäisevät pahuuden mahtavan virran. Totuuden vihollisten vastustusta pidätetään, niin että kolmannen enkelin sanoma voi suorittaa tehtävänsä. Kun viimeinen varoitus annetaan, se herättää näiden johtavien miesten huomiota. Herra vaikuttaa nyt heidän kauttaan. Jotkut heistä ottavat sanoman vastaan ja pysyvät lujina Jumalan kansan kanssa hädän aikana.

Se enkeli, joka liittyy kolmannen enkelin sanoman julistustyöhön, valaisee koko maan kirkkaudellaan. Täten ennustetaan harvinaisen voimallinen maailmanlaajuinen työ. Adventtiliike vuosina 1840 – 1844 oli Jumalan voiman ihana ilmestys. Ensimmäisen enkelin sanoma vietiin maailman kaikille lähetysasemille, ja muutamissa maissa heräsi suurin uskonnollinen harrastus, mitä missään maassa on nähty kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen jälkeen; mutta nämä on voittava se mahtava liike, joka syntyy kolmannen enkelin viimeisen varoituksen aikana.

Silloin suoritetaan samanlainen työ kuin helluntaipäivänä. Niin kuin ”syyssade” annettiin Pyhän Hengen vuodatuksena evankeliumin julistamisen alussa saattamaan oraalle kallisarvoista kylvöä, niin annetaan ”kevätsade” sen lopussa kypsyttämään satoa. ”Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: Hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, Hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan.” Hoos.6:3. ”Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän Jumalassanne, sillä Hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin entisaikaan.” Jooel 2:23. ”On tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle.” ”Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran (Yehovah) nimeä, pelastuu.” Apt.2:17,21.

Evankeliumin suurta työtä ei päätetä pienemmällä Jumalan voiman ilmestyksellä kuin aloitettiin. Ne ennustukset, jotka toteutuivat syyssateen vuodatuksena evankeliumin julistuksen alkaessa, tulevat uudelleen toteutumaan kevätsateen vuodatuksena sen päättyessä. Nämä ovat ne ”virvoituksen ajat”, joihin apostoli Pietari loi katseensa sanoessaan: ”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja Hän lähettäisi Hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.” Apt.3:19,20.

Jumalan palvelijat, joiden kirkastuneet kasvot loistavat pyhästä innostuksesta, kiiruhtavat paikasta paikkaan, julistaen taivaan sanomaa. Tuhannet äänet maan päällä kuuluttavat varoitusta. Ihmeitä tehdään, sairaita parannetaan ja tunnusteot seuraavat uskovaisia. Mutta Saatanakin vaikuttaa valheen voimalla ja ihmeillä saattaen tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden, Ilm.13:13. Siten maan asukkaat saatetaan valitsemaan kantansa.

Sanomaa ei viedä eteenpäin niin paljon todistelujen kuin Jumalan Hengen syvän vaikutuksen kautta. Todisteet on esitetty aikaisemmin. Siemen on kylvetty. Nyt se orastaa ja kantaa hedelmää. Lähetystyöntekijöiden levittämät julkaisut ovat tehneet vaikutuksensa, mutta jotkin seikat ovat estäneet vaikutuksen saaneita täysin käsittämästä totuutta tai seuraamasta sitä. Nyt valonsäteet tunkeutuvat kaikkialle, totuus esiintyy kirkkaudessaan ja Jumalan vilpittömät lapset katkaisevat heitä pidättäneet siteet. Perheyhteydet ja seurakuntasuhteet eivät enää voi heitä estää. Totuus on kaikkea muuta kalliimpi. Huolimatta totuutta vastustamaan yhtyneistä voimista asettuu suuri joukko Herran puolelle.”

Näin loppui 38. luku ”Viimeinen varoitus” Kristuksen sanansaattajan Ellen G. Whiten kirjassa SUURI TAISTELU Kristuksen ja Saatanan välillä II, sivut 594 – 595. vuoden 1963 suomennoksessa. Tässä ennustuksen osassa viimeinen varoitus Kristuksen Hengen voimassa on kiirinyt yli maan ja tehnyt tehtävänsä. Maan asukkaat ovat valinneet puolensa: pieni joukko on tullut sinetöidyksi Jeesuksen omiksi (Ilm.7:3) ja suuri joukko on ottanut pedon merkin otsaansa tai käteensä (Ilm.13:16). Tämä jako kahteen joukkoon tapahtuu lopullisesti sinä aikana kun kaikkia ihmisiä pakotetaan viettämään väärää sapattia, sunnuntaita, joka Jumalan kalenterissa on viikon ensimmäinen päivä, tavallinen arkipäivä. Jumalan lain mukaan kuvikseen luotujen ihmisten tulee viettää lepopäivää perjantai-illan auringonlaskusta lauantai-illan auringonlaskuun, joka on alkuperäisen viikon seitsemäs päivä. Neljäs käsky, sapattikäsky, on Jumalan vallan merkki. Väärennetyn lain kolmas käsky, sunnuntain pyhittäminen, on paavinvallan, eli pedon, merkki. Lopputaistelussa kyse on siitä, kumpaa kumarramme: Kristusta vai Saatanaa? Jokaisen kanta punnitaan, kukaan ei voi olla sivustakatsoja. Päätäthän kuulua niiden joukkoon, ”niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon”? Ilm.14:12.